3. leiripäivä

Tänään saimme herätä kaivattuun vesisateeseen. Kirkon pihan nurmikko on osittain auringon polttama ja ruskea heinä ratisee kuivuuttaan jalkojen alla. Metsä- ja nurmikkopalot ovat olleet todellinen uhka. Sallassa, Venäjän rajan lähellä, onkin riehunut metsäpalo.

Miten rippikoululaisten sydämiin on herätelty uskonpaloa?
Tämän päivän kantava teema on ollut Jeesus. Aamulla kaiveltiin muistin syövereistä nuorten omia tietoja Jeesuksesta ja pohdittiin yhdessä kuka Jeesus oli. Ohjelmaa oli luonteva jatkaa Jeesuksen opetuksiin ja vertauksiin tutustumalla. Nuoret ovat lukeneet Raamatusta eri evankeliumien kohtia, joiden sanomaa on pohdittu kesäteologi Juhon johdolla.

Vuorisaarna on yksi tärkein kokonaisuus Jeesuksen opeista, vertauksista ja elämänohjeista. Jeesus oli opettaja ja puhuja, mutta myös parantaja sekä ihmeiden tekijä. Jeesuksen tekojen myöstä on toivottu, että ihmisten usko Jumalaan heräisi. Jumala on aina tukenamme ja juuri meitä varten. Sinua ja minua.

Nuoret ovat päässeet pohtimaan erilaisia väittämiä ja ilmaisemaan niistä mielipiteensä perusteluineen.
- Jos joku lyö sinua, lyöt takaisin lujempaa? Nuorien mielipiteet vaihtelivat kommenteista "ei saa kostaa", kommenttiin "itseään saa puolustaa ja saa lyödä takaisin".
-Minä en vihaa ketään! Nuoret keskustelivat, että "aina on vihamiehiä". "kaikkien kanssa ei tarvitsse tulla toimeen" tai " ihminen vihaa luontojaan".
Hyvää pohdintaa ja hyvin perusteltuja kommentteja. Lopuksi nuoret saivat kuulla mitä Raamattu aiheista kirjoittaa.

Arkielämän ja uskon asioiden yhdistäminen mietityttää eikä aina ole helppoa elää uskonsa mukaan. Miten uskonihmeet näkyvät nykyihmisen arjessa? Miten ne näkyvät Sinun arjessasi?

Päivällisen jälkeen oli aika suunnata ajatuksia kohti huomista vierailupäivää. Luonnollisesti vieraita varten on hyvä valmistella jotain yhteistä ohjelmaa. Nuoret innostuivat valmistelemaan yhdessä leirivideota, jolla he kertovat omaan tyyliinsä hieman leirimme arjesta ja meille tärkeistä asioista. Videosta tulee juuri leirimme näköinen, siitä olemme varmoja. On ollut ilo huomata kuinka rohkeasti nuoret heittäytyvät uusien haasteiden edessä.

Hyvää yötä, Jeesus myötä. Kiitos tästä päivästä, se oli kiva!

Maija ja Kaisa

Käylä V nukahtaa päivän kuumuuteen

2. helteinen leiripäivä on takana ja ulkona on enää +23c lämmintä vuorokauden vaihtuessa toiseksi. Kuumuudesta huolimatta rippileiriläiset ovat jaksaneet keskittyä päivän ohjelmaan iloisin mielin. Onhan ohjelmassa ollut myös vilvoittava uimatauko ja moneen otteeseen on saatu nauttia keittiön maukkaista ruoista.

Tänään ohjelmassa on ollut mm.  "Elämän peli". Siinä arpakuutiota heittämällä nuorelle on määräytynyt koko elämä asuinpaikkakuntineen, sairauksineen, ammatteineen ja elintasoineen. Erilaisia elämänkohtaloita muotoutui yhtä monta kuin leiriläisiä on.

Erään nuoren kohtalonarpa heitti asumaan Indonesiaan, vakavasti sairaana ja työttömänä. Toisen nuoren onnetar arpoi upporikkaaksi taikuriksi Helsinkiin. Joku päätyi Islantiin 12 lapsen uusperheen vanhemmaksi ja joku onnellinen jäi Kuusamoon asustelemaan hyvän ystävän kämppikseksi.

Elämän pelissä joidenkin nuorten päivät olivat valmiiksi luetut ja muutama sai jatkaa elämäänsä vailla huolia ja murheita. Peli vaikutti ajatuksia herättävältä ja nuoret kävivät vilkasta keskustelua elämänkohtaloistaan. Välillä oikea elämäkin vaikuttaa aikamoiselta arpapeliltä.

Varsinaisten oppituntien aiheena oli luominen, Jumala, syntiinlankeemus, paha ja todellisuus. Luominen kirvoitti kovasti keskustelua, josko evoluutioteoria ja kirkon luomisoppi voidaan jotenkin sulauttaa yhteen. Miten ne eivät olisi toisensa poissulkevia näkemyksiä ja uskomuksia?  Miksi ne ovat toisensa poissulkevia näkemyksiä? Nuorilla on paljon hyviä ajatuksia ja rohkeutta tuoda niitä esille. Jokainen jäi varmasti taholleen miettimään aihetta.

Jumalasta ja uskosta tulee mieleen, että tiede ei voi herättää meissä uskoa. Usko on Jumalan armolahja ja se on meidän kaikkien ulottuvilla, jos haluamme ottaa sen vastaan. Usko on tärkeä elämän tukipilari, joka tuo hyvyyttä ja mielenrauhaa tullessaan.

Tällaisin miettein kohti seuraavaa leiripäivää, hyvää yötä. :)

Maija,
leirin yövalvoja

Yhdessä leirin arkea rakentamassa

Tervetuloa seuraamaan kesän 2018 Käylä V rippikouluryhmän leiriblogia. Tällä erää leiriblogia ylläpitävät leirin työntekijät. Kerromme leirin kuulumisista sekä raportoimme pieniä palasia leirimme arjesta tällä palstalla.

Käylä V rippikouluryhmä aloitti oman leirinsä eilen, torstaina. Leirikeskuksen pihapiiriin alkoi hyvissä ajoin saapua iloisen uteliaita ja hieman jännittyneen näköisiä ihmisiä - työntekijät ja isoset olivat saapuneet ajoissa pitämään palaveria. Leiriläisten saapuessa paikalle oli tunnelma jo kuplivan iloinen, olihan kauan odotettu leiri lopultakin alkamassa.

Käylä III:n aikana pidetyssä leiriblogissa pohdittiin kuinka paljon uuteen tilanteeseen tuleminen voi ja saa jännittää. Samat ajatukset pyörivät mielessäni eilen. Nuorisotyöntekijänä olen valmistellut leiriä monta kuukautta ja leiriryhmä on pyörinyt mielessä useampaan otteeseen. Kysymykset "mitenkähän ryhmä toimii", "voisimmekohan tehdä tätä tai tätä?" ovat monta kertaa mielessä.

Kesän aikana pidetyt ennakkotapaamiset ovat tarjonneet mahdollisuuden tutustua leiriläisiin ja vanhempainvarteissa olen päässyt tapaamaan myös osan nuorista yhdessä huoltajiensa kanssa. Viimeisessä ennakkotapaamisessa pohdittiin hieman ennakkoluuloja sekä testattiin kuinka hyvin omat aatokset toisten tekemisistä pitävät paikkaansa. Tämä olikin yllättävän hankalaa. Ennakkoluulot ja oletukset olikin hyvä heittää romukoppaan ja huomata, että meissä kaikissa on yllättävän paljon samaa. Tämän ajatuksen kanssa on hyvä lähteä leirille.

Rippikoulu on iso juttu nuoren arjessa. Talven nuori on kerännyt merkkejä ja valmistautuminen leirillelähtöön on tapahtunut viime viikkojen aikana. Rippikoulu on kuitenkin näkynyt myös muun perheen arjessa ja ajatuksissa. Eilen keskustelimme kuinka rippijuhlia on suunniteltu yhdessä perheen kanssa ja kuinka mukavaa on, kun juhliin on tulossa sukulaisia läheltä ja kaukaa.

Leirille saapuminen on tapahtunut tänä kesänä omatoimisesti. Vanhemmat, kummit tai naapuri ovat tuonut nuoren leirikeskukseen ja ovat halutessaan voineet jäädä hetkeksi seuraamaan leirimme ensi metrejä, yhteisen arjen alkamista. On ehditty koemaistaa keittiön leivonnaisia ja tarkastella yhteisiä tiloja, joissa seuraavat nuoret viettävät seuraavat päivänsä.

Perheiden lähtiessä kohti kotia jatkamaan arjen askareita, leiri aloitti oman näköisensä arjen opettelun. Leirin arjessa on omanlaisensa rytmi, jota olemme yhdessä opettelemassa. Päivittäistä ohjelmaa rytmittää luontevasti ruokailut, mutta arjen todellisen jouhevuuden määrittää leiriväki yhdessä. Tätä lähdemme yhdessä rakentamaan ja viikon päästä voimme tarkastella kuinka joustavan ja jouhevan arjen saimme rakennettua tämän leirin kanssa.

Kaisa

Käylä V-leirin nuorisotyönohjaaja

Miten paljon voin vaikuttaa elämääni?

Elämä on täynnä valintoja, valintoja jotka saattavat vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteenkin. Tänään pysähdyimme hetkeksi miettimään, mitä jokainen haluaisi tulevaisuudeltaan. Pohdimme muunmuassa sitä, haluaako nuori tulevaisuudessa naimisiin, millaisen perheen hän haluaisi ja mihin ammattiin hän tahtoisi valmistua.

Elämämme aikana voimme vaikuttaa aika paljon siihen, millaista loppuelämä tulee olemaan. Pienimmätkin valintamme ja tekomme saattavat ratkaista koko loppuelämämme ''Jaksanko panostaa tähän kokeeseen, vai menenkö keskustaan kavereiden kanssa.'' - tämä on ajatus, joka saattaa ratkaista kaiken. Kokeeseen panostamatta jättäminen saattaa tarkoittaa hylättyä koulupaikkaa, eivätkä kaverisuhteetkaan välttämättä ole kestäviä - puhumattakaan siitä, tekeekö kyseinen seura sinulle hyvää. Ajatukset ovat suhteellisen raakoja, mutta kylläkin totta ihan liian monen nuoren kohdalla.

Välillä kuitenkin kohtaamme paljonkin pettymyksiä, jolloin tuntuu, ettei millään jaksaisi jatkaa eteenpäin. Nämä ajat ovat vaikeita, mutta tässä vaiheessa läheisillä ihmisillä on aivan älyttömän suuri merkitys. On totta, että asioita ja ihmisiä oppii arvostamaan vasta sitten, kun on liian myöhäistä. On siis älyttömän tärkeää pitää kiinni itselle tärkeistä asioista, jotta elämä säilyisi mielekkäänä. On myös tärkeää muistaa rukoilla, jos se tuntuu itselle luonnolliselta - tieto siitä, että meillä on aina joku kehen luottaa, auttaa kummasti jaksamaan.

Kaikkeen me emme kuitenkaan voi vaikuttaa, sillä Jumalalla on valmis suunnitelma meitä jokaista varten. Hän on kirjoittanut kirjaansa meidän jokaisen kaikki elinpäivämme, joten vaikka kaikki ei menisi aina niin kuin haluamme, voi meille olla tiedossa jotain paljon parempaa.

Tämän päivän ajatukset herättivät paljon mietteitä nuorten keskuudessa ja kävimme ratkaisevia elämänkysymyksiä vielä läpi, kun olisi pitänyt olla täysin hiljaista, nyt leiri kuitenkin on hiljainen ja minä jatkan toiseksi viimeisen yön parissa työskentelyä.

Kreeta
-yökkö-

Oppitunnit voivat puhutella myös sinua

Toisin kuin kaikki olettavat, riparilla käsitellään myös paljon asioita, jotka eivät välttämättä suoranaisesti liity Jeesukseen tai Jumalaan, vaan asioihin, jotka pohjautuvat kristinuskon oppeihin ja perusajatuksiin. Asioihin, jotka pakostakin koskettavat nuoren elämää, kuten esimerkiksi omatunto sekä oikean ja väärän ja niiden tunnistaminen. Puhumme myös paljon aikuistumiseen ja kasvuun liittyvistä asioista. Emme voi siis sanoa, että koko viikko olisi pelkkää Raamatun lukemista tai Jeesuksesta puhumista, sillä ohjelmaamme mahtuu myös todella paljon muuta.

Omatunto on asia, joka meiltä jokaiselta löytyy. Se on meidän sisäinen äänemme, jonka oletetaan kertovan meille, mikä on oikein ja mikä väärin. Kaikkien omatunto ei kuitenkaan ole selvä ääninen tai puhdas. Jotkut asiat ja ajatukset voivat jäädä päähän pyörimään, joka voi häiritä esimerkiksi nukahtamista tai opiskeluja, jos asialle ei tee mitään. Aina omatunto ei myöskään kerro selvää vastausta siihen mikä on oikein ja mikä väärin, viimeinen päätös on kuitenkin loppujen lopuksi jokaisella itsellään. 

Kreeta -yökkö-